agility-mittelspitz

Agility – Vauhdikas urheilulaji

Agility eli koirien esteratakilpailu on vauhdikas koiran ja ohjaajan saumattomaan yhteistyöhön perustuva urheilulaji, joka sopii kaiken ikäisille ihmisille. Agilitykilpailut ovat avoimia kaiken rotuisille koirille, myös sekarotuisille. Lajia voi harrastaa ihan vain omaksi iloksi ja koiran aktivoimiseksi, mutta siinä voi myös kilpailla aina maailmanmestaruustasolle asti.

Agilityssa koiraa ohjataan suorittamaan radalla olevat esteet oman kehon liikkeitä ja ääntä hyödyntäen. Esterata on tarkoitus suorittaa mahdollisimman nopeasti ja virheettömästi. Agility on erittäin nopeatempoinen laji ja se vaatii hyvää fyysistä kuntoa sekä koiralta, että ohjaajalta.

Aktiivisen agilityn harrastamisen voi aloittaa siinä vaiheessa, kun koiran luusto on täysin kehittynyt, eli aikaisintaan yhden vuoden ikäisenä. Lisäksi koiran tulee olla koulutettu yhteiskuntakelpoiseksi jo ennen agilityharrastuksen aloittamista. Koiran ja ohjaajan välinen hyvä ja luottavainen yhteistyö on erittäin tärkeää agilityharrastuksessa. Luottamuksellisen suhteen rakentaminen koiran kanssa kannattaa aloittaa jo hyvissä ajoin ennen ensimmäiselle agilitykurssille osallistumista.

Artikkelin lopusta löydät parhaat kirjasuositukset harrastuksen aloittamiseen. Kannattaa myös tutustua kaikille sopivaan ja iloiseen koiraharrastuslajiin rally-tokoon seuraavasta artikkelista. Rally-toko sopii kaikenikäisille koirille ja se voi edesauttaa suuresti koiran ja ohjaajan välisen yhteistyön rakentumista.

Miten agilityssa kilpaillaan?

Agilityradalla on yhteensä 15–22 estettä. Ratatyyppejä on Suomessa neljä: perinteiset agilityrata ja hyppyrata, joissa painotetaan nopeutta ja virheetöntä suorittamista. Lisäksi on gambler- ja snooker-kilpailumuodot, joissa kerätään pisteitä.

Tasoluokkia on kolme ja kilpaileminen aloitetaan 1-luokasta, joka on tarkoitettu aloitteleville kilpailijoille. Ykkösluokassa menestyneet nousevat 2-luokkaan ja siinä menestyneet vuorostaan 3-luokkaan. Arvokilpailut käydään 3-luokassa. Koirasta tulee Suomen agilityvalio tai hyppyvalio, kun se saavuttaa siihen oikeuttavat tulokset 3-luokasta.

Agilitykoirat jaetaan Suomessa viiteen eri kokoluokkaan niiden säkäkorkeuden mukaan. Kansainvälisellä kilpailutasolla koirien kokoluokkia on kolme. Kaikissa tasoluokissa koirat jaetaan säkäkorkeuden perusteella seuraaviin kokoluokkiin: pikkumini-, mini-, medi-, pikkumaksi- ja maksiluokkaan.

Pikkumini-koiran säkäkorkeus on alle 28 cm, mini alle 35 cm, medi-koiran säkäkorkeus 35-42.99 cm, minimaksin  43-49,99 cm ja maksi-koiran säkäkorkeus on 50 cm tai yli.

Kilpailuihin tutustuminen kannattaa yleensä aloittaa epävirallisissa kilpailuissa, eli ns. möllikisoissa. Useat koiraseurat ja yhdistykset järjestävät epävirallisia agilitykilpailuja ympäri Suomen.

Viralliseen kilpailuun osallistuakseen, tulee ohjaajalla olla Suomen agilityliitolta haettu kilpailulisenssi, jolla hän edustaa omaa jäsenyhdistystään. Koira voi aloittaa virallisen kilpailemisen aikaisintaan 18 kuukauden ja 1 päivän ikäisenä ja koiran tulee olla tunnistusmerkitty ja rokotettu Kennelliiton sääntöjen mukaisesti. Epävirallisiin kilpailuihin voi osallistua myös ilman lisenssiä.

Lajin historiasta

Agility on koiraharrastuslajina vielä melko nuori. Sen historia ulottuu 1970-luvun Englantiin, jossa sen kehittivät John Varley, Peter Meanwell ja Peter Lewis esteratsastuksen pohjalta näytöslajiksi. Agility nähtiin ensi kertaa Englannissa kuuluisassa Cruftsin koiranäyttelyssä vuonna 1978, ja muutamassa vuodessa laji nosti suosiota ympäri Brittein saarta.

Suomeen agility saapui vuonna 1986, jolloin se esitettiin näytöksenä Helsingin Messukeskuksen koiranäyttelyssä. Ensimmäiset viralliset yksilökilpailut pidettiin vuonna 1989. Lajin suosio kasvoi räjähdysmäisesti sen jälkeen, kun Suomen Kennelliitto järjesti agilityn maailmanmestaruuskilpailut vuonna 2000 Helsingin jäähallissa. Agilitysta tuli myös virallinen urheilulaji vuonna 2016.

Nykyään agilitya harrastetaan kaikissa maanosissa ja lähes jokaisessa maassa. Lajin suosio on vahvassa nousussa ympäri maailman ja nykyisin agilityn harrastajia on Suomessa jo yli 13 500. Suomi on kansainvälisillä arvokisamitaleilla mitattuna yksi maailman menestyneimmistä agilityurheilumaista yhdessä Sveitsin, Yhdysvaltojen, Ranskan ja Venäjän kanssa.

Miten agilityharrastus aloitetaan?

agility putki

Agilityn esteharjoittelu voidaan aloittaa, kun koiran luusto on täysin kehittynyt, eli aikaisintaan yhden vuoden ikäisellä koiralla. Nuorella koiralla tulee välttää liikaa rasitusta. Tätä ennen on tärkeää opettaa koiralle hyvää tapakasvatusta ja luoda erinomaista, saumatonta yhteistyötä koiran kanssa ja opetella koiran palkkaamista mukavan touhuamisen kautta. Rallytoko on erinomainen koiraharrastuslaji, jonka voi aloittaa jo pienen pennun kanssa. Myös erilaisten temppujen opettaminen tai oman koiraseuran pentukouluun osallistuminen luo hyvää pohjaa tulevaa agilityharrastusta varten.

Agilityn alkeiskurssille voi osallistua, kun koira on kasvanut aikuisen mittoihin ja luusto on täysin kehittynyt. Kurssille osallistuakseen koiralla pitää myös olla hyvä tapakasvatus. Agilitya oppii parhaiten osallistumalla paikallisen agilityseuran tai yksityisen yrittäjän järjestämälle alkeiskurssille. Osallistumalla kurssille voit varmistua siitä, että sinä sekä koirasi opitte alusta asti oikeat ja koiralle turvalliset tavat suorittaa agilityesteitä.

Agilityharrastus on todella suosittua ja alkeiskursseille on lähes joka paikkakunnalla enemmän halukkaita tulijoita kuin mitä seurat voivat kursseille ottaa. Tästä syystä useilla seuroilla on alkeiskurssin pääsyvaatimuksena hyväksytysti suoritettu hallintatesti, jossa mitataan ennen kaikkea koirakon yhteistyötä eri tehtävien avulla. Hallintatestin ideana on saada alkeiskursseille mukaan ohjaajansa hallinnassa olevat, toisiin koiriin ja ihmisiin ystävällisesti tai välinpitämättömästi suhtautuvat koirat.

Alkeiskursseilla opetellaan agilityn perustaitoja sekä tutustutaan esteisiin. Alkeiskurssin jälkeen yleensä seura järjestää agilityn jatkokurssin, jonka jälkeen koirakot jatkavat joko edelleen omana ryhmänään tai heidät sijoitetaan koulutusryhmiin esim. koirakon tason ja säkäluokan mukaan. Agilityssa kannattaa alusta asti käydä osaavien agilityvalmentajien koulutuksissa. Voit tutustua lisäksi agilityn ammattilaisten laatimiin agilitykirjoihin. Näistä kirjoista saa parhaat vinkit siihen, miten koirasta aletaan kouluttaa agilitykoiraa. Pennun kanssa tärkeää on keskittyä yhteistyön rakentamiseen, palkkaukseen, motivointiin ja tietysti aina yhteiseen hauskan pitoon.

Koiraseuroissa harrastamiseen kuuluu olennaisena osana myös talkootyö, jonka avulla treeni- ja jäsenmaksut saadaan pidettyä kohtuullisimpina. Talkoita tehdään mm. olemalla eri tehtävissä kilpailupäivinä sekä pitämällä seuran yhteisiä tiloja siisteinä. Talkoot ovat erinomainen keino tutustua muihin seuralaisiin ja sitä kautta päästä mukaan seuran toimintaan.

Agility lajiesite

Tutustu agilitylajiesitteeseen tästä (PDF-tiedosto, suomeksi).

Agilityliitto

Lue lisää agilitysta ja etsi tarkempaa tietoa agilityn harrastus- ja kilpailumahdollisuuksista Suomen Agilityliiton kotisivuilta. Agilityliiton sivuille pääset tästä linkistä.