mejä mittelspitz

MEJÄ – Kaikille avoin koiraharrastus

MEJÄ on lyhenne metsästyskoirien jäljestämiskokeesta. Alunperin tämä laji on tehty nimenomaan metsästyskoirille. Laji kuitenkin saavutti niin suuren suosion, että se avattiin kaikille roduille avoimeksi vuonna 2007.

MEJÄ-kokeen tarkoituksena on selvittää koiran kykyä jäljestää haavoittuneen riistaeläimen jälkeä. Tätä taitoa tarvitaan myös käytännössä esimerkiksi kolari- sekä metsästystilanteissa. Koejäljen avulla pyritään keinotekoisesti mallintamaan esimerkiksi haavoittuneen hirvieläimen kulkua maastossa. MEJÄ-kokeen maastot voivat vaihdella aina hakkuuaukeista tiheisiin kuusikoihin ja aukeisiin kallioihin.

Laji tarjoaa koiran ohjaajalle runsaasti ulkoilua erilaisissa maastoissa, mutta ennen kaikkea se tarjoaa koiralle luontaista ja mielekästä tekemistä. Tämän vuoksi lajin harrastaminen sopii ihan kaikille, vaikka ei kokeisiin aikoisi osallistua.

Mitkä rodut voivat osallistua kokeeseen?

mejä chow chow
Chow chow Sani jäljellä.

MEJÄ-kokeet ovat kaikille koiraroduille avoimia. Kokeeseen saa osallistua kaikki Suomen Kennelliittoon rekisteröidyt koirat, jotka on ohjeiden mukaisesti rokotettu ja tunnistusmerkitty, sekä palkittu näyttelyssä. Alimmassa MEJÄ:n kilpailuluokassa saa vähintään yhdeksän kuukauden ikäinen koira osallistua myös ilman näyttelytulosta.

Kokeissa on kaksi luokkaa, avoinluokka (AVO) ja voittajaluokka (VOI). Kaksi kertaa avoimen luokan ensimmäisen palkinnon saavuttanut koira siirtyy voittajaluokkaan, eikä tämän jälkeen enää voi osallistua avoimeen luokkaan. Koemuodosta voi myös saavuttaa jäljestämisvalion arvon (FI JVA) Suomen Kennelliiton sääntöjen mukaisesti.

MEJÄ jäljen teko

Metsään vedetään verijälki naudan- tai hirvieläimen verellä, jota koiran tulee itsenäisesti seurata. Mejä jäljen tekoon käytettävää verta voi ostaa ihan tavallisesta ruokakaupasta. Verta myydään muovipullossa pakasteena. Yleensä pullot löytyvät jostain kalapuikkojen läheltä. Jäljen tekoon tarvitset lisäksi puhtaan pesusienen, kaksi metriä narua, ämpärin ja pyykkipoikia tai kreppipaperia jäljen merkkaamiseen.

Verta käsitellessä tulee olla tarkkana, ettei verta pääse tippumaan muualle kuin tehdylle jäljelle. Tämän vuoksi ämpäri on kätevä tarvikkeiden kuljetukseen ennen ja jälkeen jäljen teon. Muista myös jälkeä tehdessä aina kulkea itse edellä ja vedä veristä pesusientä perässäsi. Näin varmistat ettet vahingossa astu veren päälle ja levitä verta ympäriinsä kengän pohjassa. Katso videolta MEJÄ jäljen teko-ohje.

MEJÄ-jälki tehdään metsään edellisenä päivänä ennen koetta tai harjoitusta. Jälki tehdään aina lumettomalle maalle ja se pyritään sijoittamaan riistarikkaaseen maastoon. Muista aina kysyä maanomistajan lupa MEJÄ-harjoittelua varten.

Jäljen veretys tehdään verellä kostutetulla sienellä, joka on laitettu noin kahden metrin mittaiseen naruun, jolla sientä vedetään perässä. Sieni poukkoilee narussa ja kulkee epätasaisesti maastossa, jolloin saadaan aikaan hyvin todenmukainen kuva oikeasta verijäljestä. Jäljen päässä on aina kaato. Kaatona käytetään kuivattua, tuoretta tai tuoreena pakastettua ja koe/harjoittelupäiväksi sulatettua hirvieläimensorkkaa. Mikäli tavoitteena ei ole kilpailuihin osallistuminen, niin kaatona voi käyttää myös jotain pienessä pakasterasiassa olevaa koiran herkkua, kuten lihapullia.

MEJÄ kokeet ja säännöt

Kokeessa on kaksi luokkaa, avoin luokka ja voittajaluokka. Kokeeseen saa osallistua yli 9 kuukauden ikäisen koiran kanssa, joka on rokotettu ja rekisteröity Suomen Kennelliittoon.

Molemmissa luokissa jäljestämisaika on 45 minuuttia. Koira on kytketty koko jäljestyksen ajan kuuden metrin pituiseen jäljestysnaruun ja se jäljestää itsenäisesti jäljen alusta loppuun. Koiran ohjaaja seuraa koiraa narun päässä. Ohjaaja ei saa puuttua koiran suoritukseen missään vaiheessa.

Ennen varsinaiselle jäljelle pääsyä testataan joka kokeessa koirien paukkuarkuus yleensä haulikolla ampuen. Koiran tulee läpäistä tämä laukauksensietotesti päästäkseen jäljelle. Mikäli tuomari havaitsee koirassa paukkuarkuutta, se suljetaan pois kokeesta.

Kokeessa jokaisella koiralla on oma jälki, joka arvotaan koeaamuna. Jälki on piilomerkitty maastoon sillä tavoin, että koiran ohjaaja ei tiedä sen sijaintia. Tuomarin apuna maastossa on opas, joka on ollut suunnistamassa, merkitsemässä ja verettämässä jäljen. Oppaan tehtävä on kertoa tuomarille jäljen tarkka sijainti. Tuomari seuraa koiran työskentelyä koko jäljestyksen ajan ja arvioi näin koiran kykyä suoriutua tehtävästään.

Koiran tulee selvittää itsenäisesti koko jälki ja olla kiinnostunut kaadosta. Ensimmäinen palkinto saavutetaan, kun koiran työskentely on erinomaista koko kokeen ajan. Mikäli koira harhautuu pois jäljeltä, tulee sen löytää se itsenäisesti uudelleen. Palkintosija putoaa, jos tuomari joutuu palauttamaan koiran takaisin jäljelle. Jäljen ”kadotusta” kutsutaan hukaksi ja jos hukkia tulee kolme, koe keskeytyy ja koiraa ei voida enää palkita.

AVO-luokkaan saa osallistua, vaikka koiralla ei olisi näyttelytulosta. Tässä luokassa jäljen pituus on 900-1 000 metriä sisältäen kaksi 90 asteen kulmaa, joilla on makaus. Myös jäljen alussa sijaitsee lähtömakaus. Makauksella on lisätty verta jäljenvetosieneen ja sitä on pirskoteltu myös maahan. Jälki päättyy kaatoon, jona kokeissa käytetään hirvieläimen sorkkaa (peura, kauris, hirvi). Jäljen päässä kaatona käytetään joko hirven, peuran tai kauriin sorkkaa.

VOI-luokkaan vaaditaan vähintään virallisessa näyttelyssä saavutettu laatuarvostelu tyydyttävä (T) ja sen lisäksi AVO-luokasta kaksi laatuarvostelun ensimmäistä palkintoa. Valionarvoon pätevät saman säännöt kuin lähes kaikkiin muihinkin lajeihin, eli näyttelystä vähintään 15 kuukauden iässä saavutettu laatuarvostelu hyvä (H) sekä kolme VOI1-tulosta vähintään kahdelta eri tuomarilta.

VOI-luokassa jälki on 1 200-1 400 metriä pitkä sisältäen viisi makuuta, joista yksi on jäljen alussa ja loput suorien osuuksien varrella. Jäljessä on kaksi 90 asteen kulmaa ja lisäksi yksi kulma, jolla on veretön katkos. Jälki päättyy AVO-luokan tapaan kaatoon.

Tarkemmat MEJÄ-kokeen säännöt ja muuta lajiin liittyvää tietoa voi lukea Mejä-Ylituomarit yhdistyksen sivuilta.

Pieni MEJÄ-sanasto

Avomerkintä: Jäljen merkitseminen krepillä tms. maastoon siten, että se on selvästi havaittavissa tulosuunnasta. Tätä merkitsemistapaa käytetään harjoituksissa, mutta kokeissa vain 10 metriä lähdöstä.

Hukka: Koira hukkaa jäljen eikä itse onnistu löytämään sitä. Tuomitaan aina kun tuomari joutuu osoittamaan jäljen koiralle.

Ilmavainuisuus: Koira jäljestää pääosin kuono ilmassa.

Kaato: Jäljen loppupiste: 30 x 30 cm potkittu alue, jossa riistaeläintä esittävä sorkka makaa.

Katko: Voittajaluokan jäljessä oleva veretön osuus.

Kulma: 90 asteen mutka jäljellä.

Lähtö: Jäljen alku: 30 x 30 cm potkittu alue, josta veretys (jälki) alkaa.

Maavainuisuus: Koira jäljestää pääosin kuono maassa.

Makaus: Esittää haavoitetun riistan makuupaikkaa: 30 x 30 cm potkittu alue, jossa sieneen ja maahan on lisätty verta.

Makauksen osoittaminen: Koiran tulee selvästi osoittaa makaus pysähtymällä ja nuuhkimalla.

Paluujälki: Koira kääntyy jäljellä takaisinpäin (tulosuuntaan). Kokeessa paluujäljen (20-30 m) seurauksena tuomitaan hukka.

Piilomerkintä: Jäljen merkitseminen maastoon siten, ettei sitä voi jäljen kulkusuunnasta havaita.

Veretys: Jäljen tekeminen maastoon sienen avulla.

Kuinka aloittaa MEJÄ-koulutus?

Aloittelevan harrastajan kannattaa ottaa yhteyttä lähialueen koiraseuraan ja tiedustella vapaita mejä kurssi – tai koulutuspaikkoja. Joillain koiraroduilla on myös omat rotujärjestön MEJÄ-toimikunnat, joiden kautta pääsee helposti mukaan harrastukseen. Mejä alkeet oppii parhaiten, kun osallistuu paikallisen koiraseuran tai yhdistyksen kautta mejä kurssille tai koulutukseen.

Mikäli tavoitteena ei ole ensisijaisesti kilpailuihin osallistuminen, niin lajia on helppo harrastaa myös omatoimisesti. MEJÄ jäljen tekoa varten ei tarvitse tehdä kalliita tarvikehankintoja. Tavallisen kotikoiran aktivoimiseksi voi myös käyttää veren sijasta makkaraa tai lihapullia. Katso makkarajäljen teko-ohje videolta.

Erämaailma 2021-2022 on perinteikäs vuosikirja, joka esittelee monipuolista eräelämää. Teoksessa on mukana monta tunnettua eräkirjailijaa. Kokonaisuuden viimeistelevät upeat valokuvat, joihin on tallentunut erätunnelmia aidoimmillaan. Tutustu tästä!