Mittelspitz saksanpystykorva

Mittelspitz – keskikokoinen saksanpystykorva

Mittelspitz kuuluu saksanpystykorvien viisijäseniseen perheeseen, joista se on keskimmäinen kokonsa puolesta ja historiallisesti se on alkuperäisin ja vanhin rotu. Pienin muunnoksista on pomeranian ja suurin keeshond. Mittelspitz oli alun alkujaan maatilojen ja käsityöläisten vahtikoira. Näistä ajoista sille on jäänyt muistoksi varoittava haukku, jonka se päästää ilmoille kuullessaan vieraita ääniä. Turhaan räksyttämiseen mittelspitz syyllistyy kuitenkin harvoin, se suhtautuu varoittamistehtäväänsä sen vaatimalla vakavuudella.

Mittelspitzin luonne

mittelspitz-luonne

Luonteeltaan mittelspitz on seurallinen, uskollinen, valpas ja ystävällinen, usein suorastaan iloinen. Se tulee toimeen toisten koirien ja lasten kanssa, mutta tietenkin on muistettava mittelspitzin koko (30-38 cm), minkä vuoksi pienten lasten riepuleluksi tästä koirasta ei ole. Mittelspitz suhtautuu vieraisiin hieman epäluuloisesti, mutta se ei ole arka eikä aggressiivinen. Mittelspitz on oiva harrastuskoira, se on helppo kouluttaa ja tekee kaikkensa miellyttääkseen omistajaansa. Rotu sopii hyvin rally-tokon sekä perinteisen tokon harrastamiseen. Myös agility, dobo, jäljestys (mejä) tai nosework sekä koiratanssi ovat erinomaisia lajeja harrastaa mittelspitzin kanssa.

Mittelspitzit ovat kilpailleet mm. agilityssa, tokossa, rally-tokossa sekä koiratanssissa menestyksekkäästi. Säänkestävyys, sinnikkyys ja pitkäikäisyys ovat rodun valtteja. Mittelspitz on uskollinen omistajalleen, mutta hyvin sopeutuvainen – siksi mm. matkustaminen mittelspitzin kanssa on helppoa ja vaivatonta.

Turkin hoito

mittelspitz-turkinhoito

Mittelspitzin ylpeys on sen kaunis, mutta helppohoitoinen turkki. Paksu, pehmeä pohjavilla pitää koiran lämpimänä, kun pitkä, pysty peitinkarva suojaa likaantumiselta. Vaikka turkki on komea, ei se ole lainkaan vaikea pitää kauniina. Aikuinen koira tulee harjata noin viikon kahden välein, eikä pestäkään tarvitse kuin muutaman kerran vuodessa. Pennulle jo käsittelyn vuoksi harjaamista suositellaan useammin. Mittelspitzit pudottavat pohjavillan pois kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Kuvassa yhden harjauskerran tulos karvanlähtöaikaan.

Rodun terveys

Mittelspitz on erittäin terve rotu, esiintyviä sairauksia ovat oikeastaan vain patellaluksaatio (polven sijoiltaan meno) ja silmäsairauksista PRA, RD ja HC. Epilepsiaa ja Addisonin tautia on todettu jonkin verran. Muita sairauksia ilmenee satunnaisesti. Rodulle tyypillisiä sairauksia tai vaivoja mittelspitzeillä ei esiinny.

Patellaluksaatio

Polvinivelen rakenteelliset heikkoudet altistavat patellaluksaatiolle eli polvilumpion sijoiltaan menolle. Jalka-asento on virheellinen ja polvilumpion telaurat ovat liian matalat. Patellaluksaatiota esiintyy suhteellisen runsaasti kääpiöroduilla ja sellaisilla suuremmilla roduilla, joilla on suora takajalka. Periytyvyyden mekanismi ei ole tiedossa. Pienikokoisilla roduilla polvilumpio luksoituu yleensä sisäänpäin (mediaalisesti). Patellaluksaatio on synnynnäinen ja jaetaan vian vakavuuden perusteella neljään eri asteeseen.

Eläinlääkäri tutkii polvet tunnustelemalla. I – asteen luksaatiot ovat tavallisesti oireettomia eivätkä kaipaa hoitoa. II- ja III – asteen luksaatioissa koiralla havaitaan selviä liikkumisvaikeuksia. Ravatessaan koira koukistaa hetkittäin raajaansa sen sijaan että tukeutuisi sillä maahan (polvilumpio on luiskahtanut pois paikoiltaan), ja jatkaa sitten normaalia ravia (polvilumpio on palautunut paikoilleen). IV – asteen luksaatiossa polvilumpio on pysyvästi pois paikoiltaan. Lievien patellaluksaation muotojen hoidoksi riittää yleensä lepo ja kipulääkitys. Vaikeat patellaluksaatiot on hoidettava kirurgisesti. Vaikeimman asteen luksaatioissa hoito voi vaatia useita leikkauksia ja ennuste voi olla huono. Patella leikattua koiraa ei tule käyttää jalostukseen.

Silmäsairaudet

PRA

PRA eli etenevä verkkokalvon surkastuma tuhoaa silmän valoa aistivia soluja. Kyseessä on ryhmä sairauksia, jotka ovat eri geenien aiheuttamia. PRA:ta on montaa tyyppiä, eri rotujen PRA:t ovat erilaisia ja jopa samassa rodussa voi olla useita eri muotoja. PRA on löydetty yli 100 rodulla ja näistä ainakin 22:lla mutaatio on voitu paikallistaa. Se voi esiintyä millä tahansa rodulla. Yleisin periytymismekanismi on autosomaalinen resessiivinen.

Kliinisten oireiden ilmenemisikä ja eteneminen vaihtelevat liittyen PRA-muodon syntymekanismiin. Hyvin nuorella koiralla esiintyvä PRA:n muoto liittyy vääränlaiseen näköhermosolujen kehitykseen. Myöhemmällä iällä alkavassa PRA:ssa sen sijaan näköhermosolut kehittyvät normaalisti, mutta alkavat rappeutua. Useimmissa PRA:n muodoissa koira muuttuu ensin hämärässä epävarmaksi ja pelokkaaksi. Tämä johtuu hämäränäössä tärkeiden verkkokalvon sauvasolujen surkastumisesta. Myöhemmin koira sokeutuu kokonaan verkkokalvon tappisolujen surkastuessa. Silmäterä on laaja ja silmänpohjan lisääntynyt heijaste näkyy erityisen selvästi valon kohdistuessa laajentuneeseen mustuaiseen.

PRA:han ei ole hoitoa, mutta tutussa ympäristössä sokeakin koira voi pärjätä erittäin hyvin. Kokeellisesti koirille on käytetty geeniterapiaa näköhermosolujen perinnöllisessä sairaudessa, jossa periyttävä geeni on tunnettu. Diagnoosi tehdään yleensä silmänpohjan oftalmoskooppisessa tutkimuksessa. Verkkokalvon sähköisessä tutkimuksessa (ERG) voidaan havaita muutoksia näköhermosoluissa jo ennen oftalmoskooppisessa tutkimuksessa nähtäviä selviä verkkokalvon rappeutumamuutoksia. PRA lausunnon saanutta koiraa ei saa käyttää jalostuksessa.

RD

RD (retinan dysplasia eli verkkokalvon synnynnäinen kehityshäiriö) jaetaan kolmeen muotoon, multifokaaliin (MRD), geografiseen (GRD) ja totaaliseen (TRD). MRD:ssa verkkokalvolla näkyy yksittäisiä poimuja, jotka syntyvät verkkokalvon paikallisen virhekehityksen seurauksena. Poimujen määrä voi vaihdella. MRD ei vaikuta näkökykyyn. GRD:ssa verkkokalvo on väärin kehittynyt laajemmalla alueella, mikä voi vaikuttaa koiran näkökykyyn ja TRD:ssa verkkokalvo on kokonaan irtautunut, mikä aiheuttaa silmän täydellisen sokeuden. MRD-muutokset eivät pahene iän myötä, vaan saattavat pikemminkin osittain hävitä näkyvistä vanhemmiten. GRD:aan saattaa iän myötä liittyä paikallista verkkokalvon rappeumaa muutoksen alueella. Useilla roduilla RD:n on todettu periytyvän väistyvästi. Eri RD-muotojen välistä geneettistä yhteyttä ei tunneta. RD, GRD ja TRD lausunnon saanutta koiraa ei saa käyttää jalostuksessa.

PHTVL/PHPV

PHTVL/PHPV (persistent hyperplastic tunica vasculosa lentis/persistent hyperplastic primary vitreous) on kirjainlyhenne sairauksista, joissa linssin ja silmänpohjan välinen sikiöaikainen verisuoniverkosto ei surkastu normaalisti syntymän jälkeen. Löydös jaetaan vakavuudeltaan kuuteen asteeseen, joista aste 6 tarkoittaa sitä, että silmä on sokea. Lievimmässä asteessa (1) näkyy linssin takapinnalla ainoastaan pieniä pigmenttipisteitä, jotka eivät vaikuta näkökykyyn eivätkä muutokset pahene iän myötä. Vakavammissa asteissa muutokset voivat aiheuttaa linssin lisääntyvää samentumista. Löydökset ja aste-1 eivät vaikuta jalostuskäyttöön. Asteen-2 käyttöä tulee harkita sen mukaan kuinka paljon PHTVL/PHPV esiintyy rodussa. Asteen 3-6 koiria ei saa käyttää jalostuksessa. Yhdistelmää missä molemmilla vanhemmilla on PHTVL/PHPV ei suositella.

Distichiasis/ektooppinen cilia

Distichiasis/ektooppinen cilia (Kennelliitto tallensi aiemmin yhteisellä nimikkeellä cilia aberranta) ylimääräiset ripset, jotka tulevat ulos joko normaalin ripsirivin sisäpuolelta luomen reunasta (distichiasis) tai luomen sisäpinnalta (ektooppinen cilia). Caruncular trichiasis tarkoittaa silmän sisänurkan ihon karvoja, jotka kääntyvät sarveiskalvon sisänurkan päälle ärsyttäen silmää. Luomen reunasta kasvavat ripset voivat kaartua ulospäin normaalien ripsien tavoin tai ne kääntyvät sisäänpäin kohti sarveiskalvoa.

Ripset voivat olla pehmeitä tai kovia. Etenkin luomen sisäpinnan läpi suoraan sarveiskalvoa vasten kasvava ripsi voi aiheuttaa sarveiskalvon vaurioitumisen. Tämä ilmenee silmän siristelynä ja ylimääräisenä kyynelvuotona. Silmän sarveiskalvon pinnalla ’uivat’, pehmeät distichiasis-ripset eivät yleensä aiheuta oireita. Oireilevilta koirilta ripsiä voidaan poistaa nyppimällä, jolloin ne kasvavat uudestaan tai poistaa ne pysyvästi polttamalla tai leikkauksella. Vaiva on selvästi periytyvä, mutta periytymismekanismi ei ole tiedossa. Luokitellaan nykyään silmätarkastuksissa lieviin, kohtalaisiin ja vakaviin muotoihin. Yhdistelmää missä molemmilla vanhemmilla on Distichiasis/ektooppinen cilia lausunto ei suositella.

Kasvatuksessa huomioitavaa

powwi-mittelspitz

Kasvatustyössä tulee terveyden ja rodunomaisen luonteen säilyttämisen lisäksi erityisesti painottaa mittelspitzin olemuksen säilymistä. Ihanteena on, että mittelspitzillä on mahdollisimman kettumainen pää ja valpas, kirkas katse. Sen korvat ovat pienet, kolmionmuotoiset ja tarkkaavaisesti pystyssä kannetut. Mittelspitzin tulee kantaa tuuheaa häntäänsä terhakkaasti selän päällä. Koiran liikkeet ovat tehokkaat, sujuvat ja joustavat. Kaunis turkki muodostaa kaulan ympärille harjamaisen kaulurin ja takareisiin ns. housut.

Väripuhtauteen tulee myös kiinnittää huomiota. Hyväksytyt värit ovat: valkoinen, musta, ruskea, oranssi, harmaa, oranssi-soopeli, kerma-soopeli, kerma, black&tan ja kirjava. Englannissa ja Australiassa käytettävä rotumääritelmä hyväksyy kaikki värit, minkä vuoksi mittelspitzeillä tavataan satunnaisesti myös muita värejä.

Näyttelyihin osallistuminen

Mittelspitz nayttely

Näyttelyissä mittelspitzit arvostellaan kolmessa eri väriryhmässä: valkoinen (weiss), musta ja ruskea (schwarz/braun) ja muut värit (neu farben). Jokaiselle väriryhmälle jaetaan CACIB:it erikseen.

Mikäli koira on liian suuri kleinspitziksi tai pieni mittelspitziksi tai rekisterissä väärässä väriryhmässä, se voidaan näyttelyssä muuttaa 15 kuukautta täytettyään rodusta (kleinspitz/mittelspitz) toiseen tai muuttaa 9 kuukautta täytettyään väriryhmästä toiseen tuomarilausunnolla. Tässä Suomi noudattaa rodun kotimaan käytäntöä.