Mittelspitz saksanpystykorva

MITTELSPITZ – keskikokoinen saksanpystykorva

Mittelspitz, eli keskikokoinen saksanpystykorva kuuluu saksanpystykorvien viisijäseniseen perheeseen, joista se on keskimmäinen kokonsa puolesta ja historiallisesti se on alkuperäisin ja vanhin rotu. Pienin saksanpystykorvien kokomuunnoksista on pomeranian, seuraava kokomuunnos on kleinspitz, sitten tulee mittelspitz ja grosspitz, suurin on keeshond.

Pieni Saksa-Suomi sanakirja

Saksanpystykorvarotujen nimet ovat saksankielisiä ja kuvaavat rotujen kokoa sekä ulkonäköä. Tässä erittäin pieni Saksa-Suomi sanakirja:

klein = pieni

mittel = keskikokoinen

gross = suuri

spitz = pystykorva (mikä tahansa koirarotu, jolle ovat ominaisia pystyssä olevat, kolmionmuotoiset korvat).

Mittelspitzin luonne

mittelspitz-luonne

Mittelspitz oli alun alkujaan maatilojen ja käsityöläisten vahtikoira. Näistä ajoista sille on jäänyt muistoksi varoittava haukku, jonka se päästää ilmoille kuullessaan vieraita ääniä. Turhaan räksyttämiseen mittelspitz syyllistyy kuitenkin harvoin, se suhtautuu varoittamistehtäväänsä sen vaatimalla vakavuudella. Mikäli koira haukkuisi turhaan, ei se pystyisi suorittamaan vahtimistyötään. Mittelspitzit eivät siis ole turhan räksyttäjiä, vaan haukkuvat ainoastaan silloin, kun on aiheellista.

Luonteeltaan mittelspitz on seurallinen, uskollinen, valpas ja ystävällinen, usein suorastaan iloinen. Se tulee toimeen toisten koirien ja lasten kanssa, mutta tietenkin on muistettava mittelspitzin koko (säkäkorkeus 30-40 cm ja paino 6-11 kg), minkä vuoksi pienten lasten riepuleluksi tästä koirasta ei ole. Mittelspitz suhtautuu vieraisiin hieman epäluuloisesti, mutta se ei ole arka eikä aggressiivinen.

Mittelspitz on oiva harrastuskoira, se on helppo kouluttaa ja tekee kaikkensa miellyttääkseen omistajaansa. Rotu sopii hyvin rally-tokon sekä perinteisen tokon harrastamiseen. Myös agility, dobo, flyball, jäljestys (mejä) tai nosework sekä koiratanssi ovat erinomaisia lajeja harrastaa mittelspitzin kanssa. Katso lajiesittelyt seuraavista artikkeleista.

Mittelspitzit ovat kilpailleet mm. agilityssa, tokossa, rally-tokossa sekä koiratanssissa menestyksekkäästi. Säänkestävyys, sinnikkyys ja pitkäikäisyys ovat rodun valtteja. Mittelspitz on uskollinen omistajalleen, mutta hyvin sopeutuvainen – siksi mm. matkustaminen mittelspitzin kanssa on helppoa ja vaivatonta.

Turkin hoito

mittelspitz-turkinhoito

Mittelspitzin ylpeys on sen kaunis, mutta helppohoitoinen turkki. Paksu, pehmeä pohjavilla pitää koiran lämpimänä, kun pitkä, pysty peitinkarva suojaa likaantumiselta. Vaikka turkki on komea, ei se ole lainkaan vaikea pitää kauniina.

Mittelspitzit pudottavat pohjavillan pois kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Kuvassa yhden harjauskerran tulos karvanlähtöaikaan. Muina aikoina mittelspitzistä ei juuri irtoa karvaa. Mittelspitz ei ole trimmattava rotu.

Aikuinen mittelspitz harjataan noin viikon-kahden viikon välein ja pestään kerran tai pari kertaa vuodessa. Pennulle suositellaan käsittelyn vuoksi harjaamista useammin ja pennun voi myös käyttää pesulla kerran tai pari, että tottuu kaikkiin hoitotoimenpiteisiin. Mittelspitziä ei kannata turhaan pestä, jos se ei ole likainen. Turkki ja iho pysyvät paremmassa kunnossa, kun niitä ei pestä turhan usein.

Rodun terveys

Mittelspitzeillä on sairauksia siinä missä muillakin rotukoirilla. Yleisimpiä mittelspitzeillä esiintyviä sairauksia ovat patellaluksaatio, eli polven sijoiltaan meno ja silmäsairauksista PRA, RD ja HC. Epilepsiaa ja Addisonin tautia on todettu jonkin verran. Joissain sukulinjoissa on myös todettu vakavia luuston kasvuhäiriöitä, lonkkaniveldysplasiaa ja kyynärniveldysplasiaa sekä selkäsairauksia. Mittelspitzeillä esiintyy myös jonkin verran pikkukoirille tyypillisiä hammasongelmia, kuten hammaskiven kertymistä ja parodontiittia. Hammaskiveä voidaan joutua puhdistamaan vuosittain eläinlääkärin toimesta ja sitä voidaan osin ennaltaehkäistä säännöllisellä hampaiden harjauksella. Hampaiden harjaus ei kuitenkaan korvaa eläinlääkärin tekemää tarkastusta ja hammaspuhdistusta.

Muita sairauksia mittelspitzeillä ilmenee satunnaisesti. Rodulle tyypillisiä sairauksia tai vaivoja mittelspitzeillä ei kuitenkaan esiinny ja mittelspitz ei tästä syystä johtuen kuulu Pevisaan (Suomen Kennelliiton perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma).

Pennulle ja myös aikuiselle koiralle on aina suositeltavaa ottaa vakuutus, koska ikinä ei voi tietää, mikä sairaus tai onnettomuuteen joutuminen voi kohdata. Kysy vakuutusta omasta vakuutusyhtiöstä tai kilpailuta vakuutukset eri yhtiöiden välillä. Kilpailuta vakuutukset tästä.

Patellaluksaatio

Polvinivelen rakenteelliset heikkoudet altistavat patellaluksaatiolle eli polvilumpion sijoiltaan menolle. Jalka-asento on virheellinen ja polvilumpion telaurat ovat liian matalat. Patellaluksaatiota esiintyy suhteellisen runsaasti kääpiöroduilla ja sellaisilla suuremmilla roduilla, joilla on suora takajalka. Periytyvyyden mekanismi ei ole tiedossa. Pienikokoisilla roduilla polvilumpio luksoituu yleensä sisäänpäin (mediaalisesti). Patellaluksaatio on synnynnäinen ja jaetaan vian vakavuuden perusteella neljään eri asteeseen.

Eläinlääkäri tutkii polvet tunnustelemalla. I – asteen luksaatiot ovat tavallisesti oireettomia eivätkä kaipaa hoitoa. II- ja III – asteen luksaatioissa koiralla havaitaan selviä liikkumisvaikeuksia. Ravatessaan koira koukistaa hetkittäin raajaansa sen sijaan että tukeutuisi sillä maahan (polvilumpio on luiskahtanut pois paikoiltaan), ja jatkaa sitten normaalia ravia (polvilumpio on palautunut paikoilleen). IV – asteen luksaatiossa polvilumpio on pysyvästi pois paikoiltaan.

Lievien patellaluksaation muotojen hoidoksi riittää yleensä lepo ja kipulääkitys. Vaikeat patellaluksaatiot on hoidettava kirurgisesti. Vaikeimman asteen luksaatioissa hoito voi vaatia useita leikkauksia ja ennuste voi olla huono. Patella leikattua koiraa ei tule käyttää jalostukseen.

Silmäsairaudet

PRA

PRA eli etenevä verkkokalvon surkastuma tuhoaa silmän valoa aistivia soluja. Kyseessä on ryhmä sairauksia, jotka ovat eri geenien aiheuttamia. PRA:ta on montaa tyyppiä, eri rotujen PRA:t ovat erilaisia ja jopa samassa rodussa voi olla useita eri muotoja. PRA on löydetty yli 100 rodulla ja näistä ainakin 22:lla mutaatio on voitu paikallistaa. Se voi esiintyä millä tahansa rodulla. Yleisin periytymismekanismi on autosomaalinen resessiivinen.

Kliinisten oireiden ilmenemisikä ja eteneminen vaihtelevat liittyen PRA-muodon syntymekanismiin. Hyvin nuorella koiralla esiintyvä PRA:n muoto liittyy vääränlaiseen näköhermosolujen kehitykseen. Myöhemmällä iällä alkavassa PRA:ssa sen sijaan näköhermosolut kehittyvät normaalisti, mutta alkavat rappeutua.

Useimmissa PRA:n muodoissa koira muuttuu ensin hämärässä epävarmaksi ja pelokkaaksi. Tämä johtuu hämäränäössä tärkeiden verkkokalvon sauvasolujen surkastumisesta. Myöhemmin koira sokeutuu kokonaan verkkokalvon tappisolujen surkastuessa. Silmäterä on laaja ja silmänpohjan lisääntynyt heijaste näkyy erityisen selvästi valon kohdistuessa laajentuneeseen mustuaiseen.

PRA:han ei ole hoitoa, mutta tutussa ympäristössä sokeakin koira voi pärjätä erittäin hyvin. Kokeellisesti koirille on käytetty geeniterapiaa näköhermosolujen perinnöllisessä sairaudessa, jossa periyttävä geeni on tunnettu. Diagnoosi tehdään yleensä silmänpohjan oftalmoskooppisessa tutkimuksessa. Verkkokalvon sähköisessä tutkimuksessa (ERG) voidaan havaita muutoksia näköhermosoluissa jo ennen oftalmoskooppisessa tutkimuksessa nähtäviä selviä verkkokalvon rappeutumamuutoksia. PRA lausunnon saanutta koiraa ei saa käyttää jalostuksessa.

RD

RD (retinan dysplasia eli verkkokalvon synnynnäinen kehityshäiriö) jaetaan kolmeen muotoon, multifokaaliin (MRD), geografiseen (GRD) ja totaaliseen (TRD). MRD:ssa verkkokalvolla näkyy yksittäisiä poimuja, jotka syntyvät verkkokalvon paikallisen virhekehityksen seurauksena. Poimujen määrä voi vaihdella. MRD ei vaikuta näkökykyyn. GRD:ssa verkkokalvo on väärin kehittynyt laajemmalla alueella, mikä voi vaikuttaa koiran näkökykyyn ja TRD:ssa verkkokalvo on kokonaan irtautunut, mikä aiheuttaa silmän täydellisen sokeuden.

MRD-muutokset eivät pahene iän myötä, vaan saattavat pikemminkin osittain hävitä näkyvistä vanhemmiten. GRD:aan saattaa iän myötä liittyä paikallista verkkokalvon rappeumaa muutoksen alueella. Useilla roduilla RD:n on todettu periytyvän väistyvästi. Eri RD-muotojen välistä geneettistä yhteyttä ei tunneta. RD, GRD ja TRD lausunnon saanutta koiraa ei saa käyttää jalostuksessa.

PHTVL/PHPV

PHTVL/PHPV (persistent hyperplastic tunica vasculosa lentis/persistent hyperplastic primary vitreous) on kirjainlyhenne sairauksista, joissa linssin ja silmänpohjan välinen sikiöaikainen verisuoniverkosto ei surkastu normaalisti syntymän jälkeen. Löydös jaetaan vakavuudeltaan kuuteen asteeseen, joista aste 6 tarkoittaa sitä, että silmä on sokea.

Lievimmässä asteessa (1) näkyy linssin takapinnalla ainoastaan pieniä pigmenttipisteitä, jotka eivät vaikuta näkökykyyn eivätkä muutokset pahene iän myötä. Vakavammissa asteissa muutokset voivat aiheuttaa linssin lisääntyvää samentumista.

Löydökset ja aste-1 eivät vaikuta jalostuskäyttöön. Asteen-2 käyttöä tulee harkita sen mukaan kuinka paljon PHTVL/PHPV esiintyy rodussa. Asteen 3-6 koiria ei saa käyttää jalostuksessa. Yhdistelmää missä molemmilla vanhemmilla on PHTVL/PHPV ei suositella.

Distichiasis/ektooppinen cilia

Distichiasis/ektooppinen cilia (Kennelliitto tallensi aiemmin yhteisellä nimikkeellä cilia aberranta) ylimääräiset ripset, jotka tulevat ulos joko normaalin ripsirivin sisäpuolelta luomen reunasta (distichiasis) tai luomen sisäpinnalta (ektooppinen cilia). Caruncular trichiasis tarkoittaa silmän sisänurkan ihon karvoja, jotka kääntyvät sarveiskalvon sisänurkan päälle ärsyttäen silmää. Luomen reunasta kasvavat ripset voivat kaartua ulospäin normaalien ripsien tavoin tai ne kääntyvät sisäänpäin kohti sarveiskalvoa.

Ripset voivat olla pehmeitä tai kovia. Etenkin luomen sisäpinnan läpi suoraan sarveiskalvoa vasten kasvava ripsi voi aiheuttaa sarveiskalvon vaurioitumisen. Tämä ilmenee silmän siristelynä ja ylimääräisenä kyynelvuotona. Silmän sarveiskalvon pinnalla ’uivat’, pehmeät distichiasis-ripset eivät yleensä aiheuta oireita. Oireilevilta koirilta ripsiä voidaan poistaa nyppimällä, jolloin ne kasvavat uudestaan tai poistaa ne pysyvästi polttamalla tai leikkauksella.

Vaiva on selvästi periytyvä, mutta periytymismekanismi ei ole tiedossa. Luokitellaan nykyään silmätarkastuksissa lieviin, kohtalaisiin ja vakaviin muotoihin. Yhdistelmää missä molemmilla vanhemmilla on Distichiasis/ektooppinen cilia lausunto ei suositella.

Kasvatuksessa huomioitavaa

powwi-mittelspitz

Kasvatustyössä tulee terveyden ja rodunomaisen luonteen säilyttämisen lisäksi erityisesti painottaa mittelspitzin olemuksen säilymistä. Ihanteena on, että mittelspitzillä on mahdollisimman kettumainen pää ja valpas, kirkas katse. Sen korvat ovat pienet, kolmionmuotoiset ja tarkkaavaisesti pystyssä kannetut.

Mittelspitzin tulee kantaa tuuheaa häntäänsä terhakkaasti selän päällä. Koiran liikkeet ovat tehokkaat, sujuvat ja joustavat. Kaunis turkki muodostaa kaulan ympärille harjamaisen kaulurin ja takareisiin ns. housut.

Väripuhtauteen tulee myös kiinnittää huomiota. Hyväksytyt värit ovat: valkoinen, musta, ruskea, oranssi, harmaa, oranssi-soopeli, kerma-soopeli, kerma, black&tan ja kirjava. Englannissa ja Australiassa käytettävä rotumääritelmä hyväksyy kaikki värit, minkä vuoksi mittelspitzeillä tavataan satunnaisesti myös muita värejä.

Näyttelyihin osallistuminen

Mittelspitz nayttely

Näyttelyissä mittelspitzit arvostellaan kolmessa eri väriryhmässä: valkoinen (weiss), musta ja ruskea (schwarz/braun) ja muut värit (neu farben). Jokaiselle väriryhmälle jaetaan CACIB:it erikseen.

Mikäli koira on liian suuri kleinspitziksi tai pieni mittelspitziksi tai rekisterissä väärässä väriryhmässä, se voidaan näyttelyssä muuttaa 15 kuukautta täytettyään rodusta (kleinspitz/mittelspitz) toiseen tai muuttaa 9 kuukautta täytettyään väriryhmästä toiseen tuomarilausunnolla. Tässä Suomi noudattaa rodun kotimaan käytäntöä.

Mittelspitz rotumääritelmä

SAKSANPYSTYKORVAT (DEUTSCHE SPITZE)
Mittelspitz, kleinspitz, grosspitz

Alkuperämaa: Saksa
KÄYTTÖTARKOITUS: Vahti- ja seurakoira.
FCI:N LUOKITUS: Ryhmä 5 pystykorvat ja alkukantaiset koirat,
alaryhmä 4 eurooppalaiset pystykorvat.
Käyttökoetulosta ei vaadita.

LYHYT HISTORIAOSUUS

Saksanpystykorvien esimuotoja ovat kivikautinen suokoira (Canis familiaris palustris Rüthimeyer) ja hieman myöhempi koiratyyppi,
jota on löytynyt Euroopan pronssikautisten paaluasutusten yhteydestä, sekä Keski-Euroopan vanhimmat koiratyypit. Näistä on sittemmin kehittynyt monia eri rotuja. Suurin, sudenharmaa muunnos tunnetaan saksankielisissä maissa nimellä wolfspitz, muissa maissa keeshond ja kääpiöpystykorva tunnetaan nimellä pomeranian.

YLEISVAIKUTELMA

Pystykorvissa ihastuttaa niiden kaunis karvapeite. Runsaan aluskarvan vuoksi peitinkarva on pystyssä. Erityisen huomiota herättäviä ovat runsas, harjamainen kauluri ja tuuheakarvainen, terhakkaasti selän päällä oleva häntä. Kettumainen pää, tarkkaavaiset silmät ja pienet, pystyt, teräväkärkiset ja toisiaan lähellä olevat korvat antavat näille pystykorville ominaisen pirteän ulkonäön.

TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA

Säkäkorkeuden suhde rungon pituuteen on 1:1. Kuonon ja kallo-osan pituuksien suhde on noin 2:3.

KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE

Aina valpas, eloisa ja poikkeuksellisen uskollinen omistajalleen. Se on hyvin oppivainen ja helppo kouluttaa. Luontainen epäluuloisuus vieraita kohtaan ja puuttuva metsästysvietti tekevät siitä ihanteellisen seura- ja perhekoiran ja pihan vartijan. Se ei ole arka eikä aggressiivinen. Säänkestävyys, sinnikkyys ja pitkäikäisyys ovat sen erinomaisia ominaisuuksia.

PÄÄ

Yleisvaikutelma: Pää on keskikokoinen ja on ylhäältä katsottuna takaosastaan levein ja kapenee kiilamaisesti kohti kuononkärkeä.

Otsapenger: Kohtuullinen tai selvästi erottuva, ei kuitenkaan jyrkkä.

Kirsu: Pyöreä, pieni ja täysin musta, ruskeilla koirilla tummanruskea.

Kuono: Ei liian pitkä, oikeassa suhteessa kallo-osaan (noin 2:3).

Huulet: Eivät liioitellut. Tiiviit, eivät riippuvat eivätkä muodosta poimuja suupieliin. Huulet ovat kauttaaltaan mustapigmenttiset, ruskeilla koirilla ruskeat.

Leuat / hampaat: Leuat ovat normaalisti kehittyneet. Täydellinen leikkaava purenta (42 hammasta), jossa yläetuhampaat asettuvat tiiviisti alaetuhampaiden eteen ja hampaat ovat suorassa kulmassa leukoihin nähden. Muutaman P-hampaan puuttuminen hyväksytään keskikokoisella ja pienellä saksanpystykorvalla. Voimakkaat, oikea-asentoiset kulmahampaat. Tasapurenta sallitaan.

Posket: Hieman pyöristyneet, eivät ulkonevat.

Silmät: Keskikokoiset, mantelinmuotoiset, hieman vinoasentoiset ja väriltään tummat. Silmäluomien reunat ovat mustapigmenttiset, ruskeilla koirilla tummanruskeat.

Korvat: Pienet, korkealle ja melko lähelle toisiaan kiinnittyneet, kolmionmuotoiset, teräväkärkiset ja aina kärkeä myöten jäykästi pystyssä.

KAULA

Keskipitkä, leveästi lapoihin kiinnittynyt ja niskasta hieman kaareutunut. Ei löysää kaulanahkaa. Kaulan paksu, runsas karva muodostaa ison kaulurin.

RUNKO

Ylälinja: Sulautuu pehmeänä kaarena lyhyeen, suoraan selkään. Tuuheakarvainen, selän päällä oleva häntä peittää osan selkää ja viimeistelee sivukuvan.

Säkä ja selkä: Korkea säkä sulautuu huomaamattomasti mahdollisimman lyhyeen, suoraan ja kiinteään selkään.

Lanne: Lyhyt, leveä ja voimakas.

Lantio: Leveä ja lyhyt, ei luisu.

Rintakehä: Syvä, selvästi kaareutuneet kylkiluut. Eturinta on hyvin kehittynyt.

Alalinja ja vatsa: Rintakehä on mahdollisimman pitkä, vatsalinja on vain hieman nouseva.

HÄNTÄ

Korkealle kiinnittynyt, keskipitkä ja erittäin runsaskarvainen. Hännäntyvi nousee suoraan ylös ja kääntyy sitten eteenpäin selän päälle ja tiiviisti sitä vasten. Kaksoiskierre hännänpäässä on sallittu.

RAAJAT

ETURAAJAT

Yleisvaikutelma: Eturaajat ovat suorat. Etuosa on melko leveä ja vahvaluustoinen.

Lavat: Pitkät, viistot, lihaksikkaat ja tiiviisti rintakehän myötäiset.

Olkavarret: Suunnilleen lapaluun mittaiset ja noin 90 asteen kulmassa lapaan nähden.

Kyynärpäät: Kyynärnivelet ovat voimakkaat ja kyynärpäät tiiviisti rungon myötäiset, eivät ulko- eivätkä sisäkierteiset.

Kyynärvarret: Runkoon nähden keskipitkät, vankat, täysin suorat ja takaosastaan runsashapsuiset. Välikämmenet: Voimakkaat, keskipitkät ja noin 20 kulmassa pystysuoraan nähden.

Etukäpälät: Mahdollisimman pienet ja pyöreät ns. kissankäpälät, varpaat ovat tiiviisti yhdessä ja selvästi kaareutuneet. Kynnet ja päkiät ovat mahdollisimman tummat.

TAKARAAJAT

Yleisvaikutelma: Takaraajat ovat hyvin lihaksikkaat ja kintereisiin asti erittäin runsaskarvaiset. Raajat ovat suorat ja yhdensuuntaiset.

Reidet ja sääret: Reidet ja sääret ovat suunnilleen yhtä pitkät.

Polvet: Polvinivelet ovat voimakkaat ja vain kohtuullisesti kulmautuneet. Koiran liikkuessa polvet eivät ole ulko- eivätkä sisäkierteiset.

Välijalat: Keskipitkät, hyvin voimakkaat ja alustaan nähden pystysuorat.

Takakäpälät: Mahdollisimman pienet ja pyöreät ns. kissankäpälät, varpaat ovat tiiviisti yhdessä ja selvästi kaareutuneet. Vahvat päkiät. Kynnet ja päkiät ovat väriltään mahdollisimman tummat.

LIIKKEET

Suorat, tehokkaat, sujuvat ja joustavat.

NAHKA

Tiiviisti rungonmyötäinen ja poimuton.

KARVAPEITE

Karva

Kaksinkertainen karvapeite: pitkä, suora ja pysty peitinkarva sekä lyhyt, tiheä, pumpulimainen aluskarva. Päässä, korvissa, raajojen etupuolella sekä käpälissä karva on samettista, lyhyttä ja tiheää, muualla pitkää ja runsasta. Karva ei ole aaltoilevaa, kiharaa tai huopaantunutta eikä se muodosta jakausta selässä. Kaulassa ja lapojen kohdalla on tiheäkarvainen kauluri. Eturaajojen takaosassa on runsaat hapsut, takaraajoissa on lantiosta kintereeseen asti runsas karvoitus. Häntä on tuuheakarvainen. Karva ei saa näyttää muotoillulta.

Väri

Grosspitz: Valkoinen, musta, ruskea. Mustilla ja ruskeilla koirilla sallitaan valkoiset laikut rinnassa, käpälissä ja hännänpäässä.

Mittelspitz: Valkoinen, musta, ruskea, oranssi, harmahtava ja muunvärinen.

Kleinspitz: Valkoinen, musta, ruskea, oranssi, harmahtava ja muunvärinen.

Valkoinen: Puhtaan valkoinen. Vähäinen kellertävä sävy, jota usein esiintyy varsinkin korvissa, hyväksytään.

Musta: Myös aluskarvan ja ihon tulee olla musta. Peitinkarva on kiiltävän musta ilman valkoisia tai muita värimerkkejä.

Ruskea: Kauttaaltaan yksivärisen tummanruskea.

Oranssi: Kauttaaltaan yksivärinen, ei liian tumma eikä liian vaalea. Rinnassa, hännässä ja housukarvoissa vaaleampi sävy sallitaan.

Harmaa: Hopeanharmaa mustin karvankärjin. Kuono ja korvat ovat tummat, silmien ympärillä on selvä, vinosti silmän ulkonurkasta korvan alimpaan kiinnityskohtaan kulkeva ohut musta juova, ns. silmälasit, jossa lisäksi selvästi erottuvien rajauksien ja varjostusten muodostamat lyhyet, ilmeikkäät kulmakarvat. Kauluri ja lapojen alue vaaleammat. Raajat hopeanharmaat ilman mustia merkkejä kyynärpään ja polven alapuolella, lukuun ottamatta vähäisiä merkkejä varpaissa. Hännänpää on musta, hännän alapuoli ja housukarvat vaalean hopeanharmaat.

Muunväriset: Muunvärisiksi kutsutaan kaikkia edellä mainitsemattomia muita värisävyjä: kermanvärinen, kerma-soopeli, oranssi-soopeli, musta punaruskein merkein (black and tan) ja kirjava. Kirjavan koiran pohjavärin tulee olla aina valkoinen ja laikkujen tulee mieluiten olla jakautuneina koko runkoon. Kaikki laikut ovat samaa väriä (musta, ruskea, harmahtava, oranssi, oranssi-soopeli, kerma, kerma-soopeli).

KOKO JA PAINO

Grosspitz: 45 cm +- 5 cm
Mittelspitz: 35 cm +- 5 cm
Kleinspitz: 27 cm +- 3 cm

Paino suhteessa koiran kokoon.

VIRHEET

Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen ja sen vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin.

VAKAVAT VIRHEET
• rakennevirheet
• liian litteä pää
• selvä ns. omenapää
• lihanvärinen kirsu, huulet tai silmäluomet
• purentavirheet, puuttuvat etuhampaat
• liian suuret, vaaleat tai ulkonevat silmät
• harmailla keskikokoisilla ja pienillä saksanpystykorvilla: puutteelliset värimerkit päässä
• virheelliset liikkeet

HYLKÄÄVÄT VIRHEET:
• vihaisuus tai liiallinen arkuus
• selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen
• epätäydellisesti sulkeutunut aukile
• ylä-, ala- tai ristipurenta
• ulko- tai sisäkierteiset silmäluomet (ektropium tai entropium)
• pehmeät korvat
• selvät valkoiset laikut muilla kuin valkoisilla koirilla (pois lukien grosspitz)
• kaikki muut kuin kohdassa ”Väri” luetellut värit

HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin. Jalostukseen tulee käyttää vain toiminnallisesti ja kliinisesti terveitä, rakenteeltaan rodunomaisia koiria.

Mittelspitz valokuvia ja videoita

Mittelspitz-instagram-powwila

Powwilan mittelspitzien elämää ja kuvia pääsee seuraamaan instagramissa @powwila

Mittelspitz videoita löytyy Powwilan youtube-kanavalta: Powwi Youtube